Anna Isopoussu, kaavoitustutkija, Jyväskylän kaupunki

Ovatko asumisessa nähtävissä olevat ilmiöt seutukohtaisia vai onko kyse laajemmista trendeistä? MAL-GIS-hankkeessa ja Jyväskylän seudun refernssikatsauksessa määriteltiin paikkatietopohjaisen asumiskatsausmallin elementtejä. Mitkä ovat jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja malleja, joita voitaisiin soveltaa laajemminkin?

Ramboll Finland Oy:n laatima selvitys MAL-GIS: seutujen parhaat käytännöt ja ehdotus seudullisen asumiskatsauksen mallista avaa asumiskatsausten kirjoa, kiteyttää hyvän asumiskatsauksen elementtejä ja luo pohjaa seudullisen paikkatietopohjaisen asumiskatsausmallin sisällölle ja vaihtoehtoisille tuottamistavoille. Nykyiset seudulliset käytännöt osoittautuivat hajanaisiksi, mutta joukosta löytyi useita toimivaksi todettuja tapoja. Selvityksen mukaan hyvä katsaus sisältää tiivistetyssä muodossa mm. historiatietoa - miten nykytilanteeseen on tultu? Lisäksi tarvitaan lähitulevaisuuden kehityssuuntaa ennakoivaa tietoa sekä yhteys laajempaan MALPE-viitekehykseen - miten olemassa oleva ja tuleva rakennuskanta kiinnittyy julkisiin ja kaupallisiin palveluverkkoihin sekä liikennejärjestelmiin. Oleellista on myös tunnistaa katsauksen kohderyhmä. Selvityksessä ehdotettuun malliin on sisällytetty kolme tietokokonaisuutta: asuntokanta ja asuntomarkkinat, väestö ja alueprofiilit sekä näitä kuvaavat indikaattorit.

Hankkeen tuloksia on sovellettu uudessa toukokuussa 2017 valmistuneessa Jyväskylän seudun referenssikatsauksessa. Katsaus osoitti mm. perinteisen pientalorakentamisen vähentymisen ja entistä vahvemman painottumisen taajamiin. Paritalorakentaminen on ollut kasvussa koko seudulla. Voimakas kerrostalorakentamisen kasvu näkyy ainoastaan keskuskunnassa. Kerrostalotuotanto on painottunut vahvasti erityisesti huoneluvultaan pieniin asuntoihin, jotka ovat myös huoneistoalaltaan aikaisempaa pienempiä. Väestön ikääntyminen näkyy uusien kerrostalojen asukaskunnassa etenkin kehyskunnissa. Keskuskunnissa uusien kerrostalojen tuotanto on sen sijaan palvellut suurelta osin opiskelijaikäluokkaa ja nuoria aikuisia. Asuntojen hallintamuodon kehityksessä näkyy kasvavana ilmiönä sijoittajavetoiset vuokra-asunnot. Seudullisessa muuttoliikkeessä myös Jyväskylän seudulla on edelleen nähtävissä lapsiperheiden muutto keskuskunnasta kehyskuntiin, mutta ilmiön merkitys on vähentynyt 2010-luvulla. Tämä viittaa siihen, että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ- kuin asumisperusteisia.

Katsauksella luotiin yleiskuva Jyväskylän seudun asumisen ilmiöihin kuntatasolla sekä yhteiset tietokäytännöt katsauksen tuottamiselle vuosittain. Seudullisesta asumiskatsauksesta nostettiin keskeisiä huomioita mm. Jyväskylän kaupungin maankäytön KymppiR2017-toteuttamisohjelmaan ja määriteltiin tarvittavia jatkotoimenpiteitä ilmiöihin reagoimiseksi mm. tonttitarjonnan tasolla. Jatkossa katsauksen sisältöä on tarkoitus fokusoida tarpeen mukaan sekä avata enemmän myös kuntatasoa pienempien alueiden erilaista kehitystä ja kehittää tähän tarkoituksenmukainen esittämistapa. Seutujen väliseen vertailtavuuteen tietoa tuottava malli edellyttäisi silti jäsenseutujen kesken jatkokeskusteluja mm. keskeisten indikaattorien valinnasta ja erityisesti yhteistyön organisoinnista - yksi yhteinen katsaus vai monta erillistä itsenäisesti samalla MAL-GIS-sapluunalla tuotettua?

Jyväskylän seudun refenssikatsaus

Keskisuomalaisen juttu katsauksesta 16.6.2017

Anna Isopoussu
kaavoitustutkija, Jyväskylän kaupunki
014 266 5049
anna.isopoussu(a)jkl.fi